tiistai 17. helmikuuta 2015

Tapaaminen nro 3

Eilen oli kolmas tapaaminen pt:n kanssa. Lihaskunnon parantumisesta tuli kehuja, mutta tarkkuutta sais ruokavalioon olla. Ei ollut niin tyytyväinen pudotetun painon määrään. Paino on kyllä nyt junnannut tuossa 92 paikkeilla, mutta on muutamana päivänä tullutkin herkuteltua. Vaikka olenkin herkkuja syönyt, niin olen onnistunut pysymään kohtuudessa ja se on itselle iso juttu. Nyt täytyy keskittyä ruokahommiin vieläkin paremmin, että pystyn pt:n yllättämään seuraavalla kerralla :)

Liikunnan kanssa ei ongelmia kyllä ole ollut. Tästä eteenpäin pitää kävelyjen kestoa lisätä tunnista 75-90 minuuttiin ja kotitreeniin lisätä toistoja ja kierroksia. Olen käynyt jumpassakin pari kertaa. Huomaa, että keväinen keli auttaa jaksamisessa, eikä tunnu yhtään kamalilta kävelylenkit kun aurinko paistaa ja askel on kevyt :) Oikeastaan nyt muutamana kertana on tullut se vaihe että oikein odottaa kävelylle lähtöä. Vielä kun sais salikorttiin säästettyä rahaa niin ois mahti juttu! Salilla reenaamista kyllä kaipaan!

Ens traineri tapaamisella otetaan taas mittaukset. Täytyy niistä kertoilla sitten seuraavalla kerralla. Nyt tästä täytyykin mennä syömään seuraavaa välipalaa!

-Sanni

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Pikapäivitys

haha oonpas taas unohtanut koko kirjoittelun... No kaippa se on parempi myöhään kuin ei milloinkaan :) Projektin kanssa menee suht hyvin. Tosin olin juurikin viikon verran nuhassa ja sen johdosta täytyi seuraava pt:n tapaaminenkin perua ja vielä ei ole uutta aikaa sovittu. Tänään mies kyllä piti hyvät reenit joihin kuulu pistareita ja kuntopiiriä. Miehen pitämät reenit on ehkä ihan vähän jopa rankempia kuin pt:n reenit. Mutta ihan hyvä vaan! Söin meinaan tänään pullaa kun kävin kahvilla reissulla ollessani :S ja toinen tunnustus: Eilen söin töissä suklaata kun joku oli tuonu konvehtirasian. Mutta oli kuulkaas ahneella kakkanen loppu kun meni maha ihan sekasin niistä suklaista...


Paino kuitenkin laskee pikkuhiljaa alaspäin ja parin kilon päästä vaihtuu kymmenluku, jee! Vähän alkaa kyl kana tökkiä ruuassa kun teen paljon vaan samaa settiä. Täytys koittaa kokeilla jotain erilaista. Tosin ehkä ei pitäs liikaa miettiä ruokaa. Söis vaan eikä niin ajatella että taas vedetään samaa

lauantai 10. tammikuuta 2015

Ekat ja tokat tapaamiset

Viime torstaina oli toinen tapaaminen PT:n kanssa. Vähän jännitti etukäteen että onko tapahtunut yhtään mitään, kun paino alko laskemaan tyyliin kahta päivää aikasemmin. Turhaan pelkäsin :) Pelkkiä kehuja vain tuli! Kiloja oli lähtenyt tosin vaan yksi, mutta kaikki rasvaa. Treenikin meni moninkertasesti paremmin kuin eka treeni. Jälkikäteen mietityttää että miten se eka treeni menikin niin huonosti... Mutta ei sen väliä kun kehitystä on tapahtunut. Nyt vaa pitäs ruokavalioo koittaa noudattaa vieläkin paremmin.

Ekalla kerralla otettiin myös kehon koostumukset. Rasvaprosentti oli vähän päälle 40%. Eniten itseä kyllä puhutteli tuo viskeraalinen rasva, eli sisäelinten ympärillä oleva rasva. Arvo oli "punasella" (tosin kaikki osa-alueet oli punasella mun kohdalla..), että diabetes jo koputtelee oven takana, jos entiseen malliin aikoo jatkaa. En aikaisemmin tätä aihetta edes sen kummemmin miettinyt. Lähinnä ajatellut että ihan sama vaikka on lihava, kun kuitenkin terve olen. Mutta nyt näki konkreettisesti, että muutos on tehtävä ennen kun terveys menee. Nyt viime kerran mittauksessa sekin luku oli onneksi alentunut :)

Tänään kävin vaunuttelemassa ja päälle tein kotireenin. Hjyvä fjiilis! Omassa olossa oon kyllä jo muutosksen huomannu ja virtaa on enemmän. En ehkä oo niin kärttynenkään ku aikasemmin. Mieskin kehu et oon jotenkin freessimmän näkönen ja olonen. On kyllä mukava kuulla että oma sisäinen olo heijastuu myös ulospäin. Ja tietysti kehuja on aina hienoa saada, leijona kun olen horoskoopiltani ;) Ja pieni tunnustus tähän loppuun... Syötiin eilen ja tänään Ben & Jerry's:ii minun ja miehen vuosipäivän kunniaks :o Ne on kyl meidän heikkous... Mut seuraavan kerran vasta sit ku kilot on karissu tarpeeks :D

- Sanni

tiistai 6. tammikuuta 2015

Elämäntaparemontti 2015

Nyt aloitan täällä alusta ihan kaiken. Viimeksi olen kirjoitellut monia vuosia sitten, mutta nyt päätin aloittaa sen uudelleen. Lähinnä itselleni. Toki lukijat ja tsemppaajat ovat tervetulleita :)

Vanhoja tekstejä poistaessani haikeudella katselin parin vuoden takaista painoa joka oli päälle 80kg. Tällä hetkellä olisin erittäin tyytyväinen silloiseen painooni. Nyt painoa on lähemmäs 100 kg. Mitäkö tapahtui? Raskaus. Niin ihanaa kun lapsen saamine onkin ollut, niin kyllä siitä tulleet kilot hieman kaihertaa... Nyt onkin oikea aika kääntää vaakalukemaa alas päin.

Tällä kertaa on toivoa onnistumisesta sillä, hommattiin avokin kanssa mulle personal traineri tuossa joulukuun lopussa. Eka tapaaminen takana ja uuden ruokavalion opettelua takana muutama viikko ja ylihuomenna toinen tapaaminen. Saa nähdä tuleeko sanomista kun paino ei ole tippunut kyllä yhtään.. Jouluna ja uutena vuotena kyllä söinkin kaikkea muuta kuin mitä listassa oli, joten ei suurta pudotusta voi odottaakkaan. Toki muutosta on paljon entiseen arkeen verrattuna. Oon tän alun ottanut ennemmin opetteluna ja totutteluna. Sitten ei auta kun kiristää tahtia, jos tuloksia ei ala kuulumaan. Tänään esimerkiksi söin keksin ja laitoin ruokaani ketsuppia...

En kyllä toisaalta liiankaan tiukasti halua ottaa, sillä en halua että homma tyssää alkuunsa. Haluan että tämän myötä terveelliset tavat tulevat osaksi meidän perheen arkea ja juhlissa on lupa herkutella, kunhan senkin oppii tekemään kohtuudella. En halua että oma tyttäreni omaksuu huonoja tottumuksiani, kuten järjetöntä ahmimista siihen asti että kyseessä oleva syötävä loppuu... Haluan myös antaa seuraaville lapsille hyvän alun elämään: 100 kiloinen mamma ei oo oikein kiva juttu. Nyt raskaana ollessani loppuajasta vaivasi korkea verenpaine, mutta onneksi säästyin raskausmyrkytykseltä ja -diabetekseltä. Seuraavassa raskaudessa voi olla toisin, jos muutosta ei tapahdu.

Näillä ajatuksilla projektissa eteenpäin!

- Sanni